torstai 6. helmikuuta 2020

Hilja










Vanhainkodin/palvelutalon yhteisessä oleskelutilassa on harvinaisen vähän tällä hetkellä asukkaita. Yhteinen oleskelu tila on jakautunut kahteen osaan. Toisessa päässä on pieni keittiö ja ruokailutila. Ja toisessa päässä on oleskelutila, kuin pieni olohuone. Yleensä tila on täynnä asukkaita. Nyt tilassa on harvinaisen rauhallista. Hiljalle se sopii hyvin , sillä hän odottaa vieraita. Tai ei tytöt mitään vieraita ole. Joka viikko tytöt käy katsomassa Hiljaa ja muitakin asukkaita. Joko kahdestaan tai Salmen perheen Elsa mummun kanssa. Nyt tytöt tulevat kahdestaan, sillä Salmen perheen mummun polvi on niin kipeä, ettei hän millään pysty kävellä vanhainkodille ja takaisin.               


Vanhainkodilla on myös iso laitoskeittiö ja sitten pieni keittiö yhteisessä oleskelutilassa. Aamulla aamupalan jälkeen pidetään pieni aamukokous, jossa käydään läpi päivän ohjelma. Kenellä on menoja päivän aikana, esim. lääkäri- tai laboratorio käyntejä. Kampaajalla- tai jalkahoidossa käyntejä. Tai kenelle on tulossa omaisia tai vieraita käymään, niin kuin Hiljalle. Hyväkuntoiset asukkaat saavat keittiössä avustaa ruuan laitossa ja leipomisessa. Silloin jollakin hoitajalla on sellainen työvuoro että hän on koko päivän asukkaiden kanssa oleskelutilassa. Auttaa ja huolehtii niitä jotka haluavat laittaa ruokaa ja leipoa. Välillä hän pelaa asukkaiden kanssa pelejä, lukee heille päivän lehteä, neuvoo käsitöissä, ulkoilee sellaisten potilaiden kanssa jotka siihen pystyvät jne. Myös omaiset käyvät ulkoilu aikaan auttamassa asukkaita, varsinkin pyörätuoli potilaita. Mutta tänään Hilja on halunnut leipoa, koska hänelle tulee pikkuvieraita. Salmen mummo on tehnyt Hiljalle lämpimän hartiahuivin ja kun hän ei voi tulla itse tuomaan sitä, Pia ja Paula tuovat sen. Hilja tekee tytöille kivoja pipareita ja tarjoaa niitä ja mehua.




Vanhainkodissa on niin hiljaista että kolme hiirtä jotka asuvat talon rakenteissa, ovat uskaltaneet tulla oleskelutilaan. Ne ei pelkää edes vanhainkodissa asuvaa kissaa, sillä ne ovat niin hyvin syöneitä, että voittavat kyllä yhdessä kissan, Hilja on niin ajatuksissaan, ettei edes huomaa hiiriä. Kun oleskeluhuoneessa on niin hiljaista ja Hilja tekee pikkutarkkaa työtä koristellessaan pikkuleipiä hänen ajatukset harhailee nuoruuteen.  Hiljan koti oli pieni talo. Talossa oli tupa, niinkuin ennenvanhaan taloissa oli. Tupa oli pieni huone, jossa oli hella ja leivinuuni, keittiönpöytä ja penkit, sivusta vedettävä sänky ja penkit seinän vierillä. Tuvan perältä mentiin kamariin jossa oli pönttö uuni. Näin kamaria pystyi lämmittämään ja näin isä ja äiti pystyivät nukkumaan siellä kesät talvet. Näin tupa jäi perheen neljälle tytölle nukkumapaikaksi talvella. Porstuasta mentiin vielä pieneen kamariin, jossa tytöt nukkuivat kesällä, talvella siellä ei voinut nukkua, koska siellä ei ollut uunia, millä kamaria olisi voinut lämmittää. Muiden talojen tytöt nukkuivat kesäisin aitoissa, mutta Hiljan kotona ei. Sillä isä oli ankara mies ja kun hän oli kerran sanonut ettei aitassa nukuta, ei kukaan uskaltanut sitä toista kertaa kysyä. Myös äiti sai kokea sen että isä oli ankara. Koska äiti ei ollut synnyttänyt poika lasta, oli hän huono vaimo.



Kun Hilja oli jo 18-vuotta vanha, häntä kohtasi hyvä tuuri. Isän nuorempi veli tuli käymään ja hänellä oli oikein asiaakin. Hänen vaimo oli synnyttänyt puolentoista vuoden välein lapsen ja nyt kaksoset; tytön ja pojan. Ja he tarvitsisivat apulaisen auttamaan kaikissa töissä, varsinkin lasten hoidossa. Ennenkuin isä ehti sanoa mitään, sanoi hänen veljensä että he olivat vaimon kanssa päättäneet ,että Hilja olisi sopiva apulainen heille. Näytti siltä että isä aikoo sanoa vastaan, mutta silloin veli sanoi että he ovat aikoneet maksaa oikein palkkaakin. Ja koska Hilja on vasta 18-vuotias, maksetaan palkka isälle. Ja se tukki isän suun.




Se aika jonka Hilja oli isän veljellä töissä, oli hänen elämänsä parasta aikaa. Töitä piti tehdä paljon
aamusta iltaan. Mutta kaikki olivat niin ystävällisiä. Välillä hän ajatteli, etteivät he ole edes tavallisia ihmisiä. Kun Hilma oli ollut töissä kaksi vuotta, hän tapasi juhannusjuhlilla Oton ja seuraavana juhannuksena oli heidän häänsä. Siihen loppui Hiljan elämän paras aika. He eivät saaneet yhtään lasta ja Hilja sai kuulla siitä avioliittonsa jokaisena päivänä. Hänen onnekseen mies ei lyönyt häntä, mutta henkinenkin väkivalta voi olla julmaa. Heidän avioliittonsa kesti 10-vuotta. Otto kuoli työpaikalla onnettomuudessa. Hilja oli vasta 30-vuotta. Mutta naimisiin hän ei aikonut enää mennä, eikä hän mennytkään. Hän kävi töissä pienessä tehtaassa ja asui pienessä asunnossa, jonka hän osti rahoilla jotka Otolta jäi. Hän oli ihan onnellinen, mutta hyvin yksinäinen. Ainoa ystävä joka hänellä oli ,oli Salmen perheen Elsa mummo. Ja Elsa mummo oli sekin joka huomasi, ettei hänen ystävänsä oikein enää muista asioita ja että lopulta tilanne paheni niin, ettei Hiljan ollut enää turvallista asua kotona. Niinpä hän muutti asumaan vanhainkotiin.














Vanhainkodissa oli mukava asua kun siellä oli paljon muitakin asukkaita. Vaikka ei Hilja paljon ollut heidän kanssa tekemisissä. Sitten oli paljon kaikenlaista tekemistä ja mikä parasta vanhainkodissa sai laittaa ruokaa ja leipoa. Tänäänkin hän oli leiponut pipareita Taina hoitajan kanssa ja sitten hän oli ihan itse saanut koristella ne, kun Taina oli ulkoilemassa osan asukkaiden kanssa.Taina on melko uusi hoitaja. Hän muutti kylälle asumaan ,kun aloitti työt vanhainkodissa. Salmen perhe rakensi uuden asunnon talonsa toiseen päätyyn. Ja Taina kävi katsomassa sitä ja sitten muutti siihen.



Helmi on todella onnellinen Salmen mummon tekemästä hartiahuivista. Koska hän on pieni ja hento hänelle tulee helposti kylmä. Salmen mummo on huomannut että Helmi on tosi tiukka rahoistaan, eikä itse helposti osta uutta vaatetta vaikka kovastikkin tarvitseisi. Salmen perheen isä on nyt sanonuyt, että Hiljan kannattaisi nyt myydä talonsa ,kun se on vielä siinä kunnossa että joku sen ostaa. Hilja on luvannut miettiä asiaa, mutta Salmen mummo on melko varma, ettei Hilma taloansa myy.
Hilja kysyy tytöiltä kuulumisia. Pia kertoo, että heillä olisi kaikki hyvin, mutta Otto kiusaa Paulaa: haukkuu vaatteita ja hiuksia. Vaikka Paulalla on tosi kauniit hiukset. Hilja sanoo ,että silloin kun hän oli tyttöjen ikäinen, pojat kiusas tyttöjä juuri samalla tavalla kuin Otto nyt, pitäisikö Otolle sanoa, että taidat tykätä Paulasta, niin jos kiusaaminen loppuisi. Paula ei aio ainakaan sanoa,muutta Pia voi kyllä toisten tyttöjen kanssa sanoa, se voisi olla hauskaakin. Pian mielestä tuo voisi olla Hiljalta hyvä idea.
Kun tytöt ovat syöneet hiljan tekemiä kauniita pipareita. Paula pelaa miesten kanssa sakkia ja pia juttelee naisten kanssa ja naiset opettavat Pialle sellaisia käsityö vinkkejä joita Pia ei viellä osaa, Pia voi näyttää niitä sitten mummulle. Paula oppii miehiltä sakkia ja Pia käsitöitä, se on mukavaa.
Kun tytöt ovat lähteneet tapahtuu vielä jotakin tosi mukavaa. Taina sanoo Hiljalle, että olisi tosi mukavaa jos Hilja tulisi käymään hänellä kylässä ,kun Tainalla on vapaa päivä, katsomasssa hänen uutta kotiaan ja vaihtamassa käsityö ohjeita. Siitä Hilja tulee niin iloiseksi, ettei saa melkein unta.





2 kommenttia:

  1. No niin löysimpä tämän blogin, joka on ollut hukassa multa.
    Kiva tarina tämä uus vanhainkoti asukkaista kertova.
    Katson päivemmällä tarkemmin, jos löydän ja oot kirjoittanut muitakin tarinoita vanhainkodista.
    Mukavaa viikonloppua
    >Leena L.

    VastaaPoista
  2. Kiva että löysit tänne.
    Itsellekkin on mukava kun saa keksiä ihan uusia taustoja uusille ihmisille ja keksiä miten he liittyvät jo kauan kylällä asuneisiin.
    Oikein mukavaa viikonloppua sinullekkin Leena.

    VastaaPoista